Uusfasismi oire yhteisöllisyyden puutteesta

Tänään iltapäivällä Jyväskylän keskustan valtasi uusi näky täällä päin, kun uusfasistinen Suomen vastarintaliike järjesti lippumielenosoituksen, megafoonikuulutusten ja materiaalin jakamisen kera. Mielenosoitus aiheutti hämmennystä ja huomiota samaan aikaan kun poliittiset puolueet olivat tekemässä kunnallisvaalikampanjaa vieressä. Vastalauseen sai niin EU-politiikka, monikulttuurillisuus, kapitalismi kuin pian pidettävät kunnallisvaalitkin. Liike kehotti mm. olla äänestämättä kunnallisvaaleissa ja sai osakseen myös hieman vihaisia huutoja väkijoukosta.

Kun pohditaan sitä, mistä tällaiset ääriliikkeet ammentavat voimansa, nousee usein pinnalle yhteiskunnalliset ongelmat ja hallituksen ajama politiikka, joka ei monen silmissä edesauta ongelmien ratkaisussa vaan menee yli tajunnan. Todellinen syy löytyy kuitenkin kroonisesta yhteisöllisyyden puutteesta. Silloin kun yhteiskunta luo kattavan turvaverkon, yhteisöllisyys ja vastuu toisesta ihmisestä usein unohtuu. Yhteiskunnan tulee parhaansa mukaan turvata yksilön pysyminen raiteillaan, mutta tämä ei yksin riitä, vaan vaatii rinnalleen myös solidaarisuutta ja aitoa välittämistä kanssa ihmisistä.

Uusfasistiset liikkeet tuovat täytettä yhteiskuntaa vaivaavaan yhteisöllisyyden puutteeseen ja ammentavat siitä kannatuksensa. Pettynyt yksilö löytää helposti muita pettyneitä, joita yhdistää ainakin yksi asia, viha. Useissa ääriryhmissä yhteisöllisyys alistaa yksilön valtaansa, mutta osa kokee tämän siitä huolimatta parempana kuin "irrallaan" olemisen. Pahimmillaan tällainen yhteisöllisyys tuhoaa yksilön kokonaan, josta seurauksena ihminen kieltää oman itsensä ja kaiken siihen liittyvän inhimillisyyden. Hyväksytyksi tuleminen on ihmisen perustarpeita ja niin tärkeä tarve, että ihminen on usein valmis uhraamaan omana itsenään olon tämän saavuttaakseen. Kun hyväksyntää ei ole muuten saatavissa, kaikenlainen yhteisöllisyys vaikuttaisi kelpaavan.

Kun uusfasistinen liikehdintä luo yhteisöllisyyttä "me ja he"-hengellä, jossa yhteisön ulkopuolisiksi voimiksi nähdään kaikki yhteisön muottiin sopimaton sekä vieras; yhteiskunnan tulisi alkaa luomaan yhteisöllisyyttä "me kaikki"-hengellä. Aito yhteisöllisyys on suvaitsevaista ja koostuu yhteen hiileen puhaltavista yksilöistä. Parhaimmillaan yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ovat toisiaan tukevia, ei poissulkevia asioita, ja erilaisuus yhteisön suurin rikkaus.

Julkisen liikenteen tila sietämätön

Tässä vielä Keskisuomalaisessa 15.8 julkaistu mielipidekirjoitus. Viikko tämän jälkeen bussiyhtiö Onnibus ilmoitti aloittavansa liikennöinnin Jyväskylässä. Toivokaamme, että toiminta laajenee ja saamme jatkossa lisää yhtiöitä paikkakunnalle.

Alkuperäinen kirjoitus:

Maanantain Keskisuomalainen uutisoi ammattikoululaisnuoria kuljettaneen linja-autolinjan yllättävästä lakkauttamisesta. Tämän seurauksena kyseiset nuoret joutuvat muuttamaan koulun omaan asuntolaan, sillä 30 kilometrin koulumatkan taittamiseen ei ole tarjolla mitään muuta kulkuneuvoa. Syynä lakkauttamiseen oli matkustajien vähäinen määrä, sekä varojen puute Keski-Suomen ely-keskuksen lakkautettua kokeilun alla olleen reitin tukemisen. Erityisesti kritiikin kohteena oli Jyväskylän liikenteen heikko tiedottaminen reitin lakkauttamisen johdosta, johon toimitusjohtaja Jaakko Raunio kommentoi "Emme voi tietää, keitä ja minne nyt lakkautetulla vuorolla oli kulkenut, joten tiedottaminenkin olisi ollut vaikeaa".

Kysynkin nyt, miten ihmeessä Jyväskylän Liikenne ei tiennyt kokeilun alla olleen linjan asiakaskunnasta? Eikö kyseisellä yrityksellä ole kiinnostustakaan nähdä vaivaa selvittää kuka yleensä sen palveluja käyttää, missä ja mihin aikaan?

Kyseinen tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten heikoissa kantimissa Jyväskylän julkisen liikenteen hoito on tällä hetkellä. Moderniin liiketoimintaan kuuluu asiakastutkimukset ja profilointi, mutta monopoliasemassa toimivalla liikennöintiyrityksellä ei näyttäisi olevan mitään halua kehittää toimintaa paremmaksi. Linjoja perustetaan silloin kun rahaa saadaan, mutta lakkautetaan saman tien kun tuet menetetään. Toimintaa leimaakin näin ollen suunnittelemattomuus ja lyhytnäköisyys. Kun huomioi vielä nykyisen reittiverkoston heikon kattavuuden ja korkeat lippujen hinnat, ymmärrän hyvin, miksi moni Jyväskylän alueella asuva turvautuukin omaan henkilöautoonsa mikäli sellaisen omistaa.

Nykyinen järjestelmä, jossa yksi yritys hoitaa joukkoliikenteen palvelut vuodesta toiseen, on tullut nyt tiensä päähän. Vaihtoehtoina on joko kunnollinen kilpailutus tai se, että kunta ottaa kyseisen palvelun tuottamisen omalle vastuulleen. Jotta joukkoliikenteestä saataisiin kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilun rinnalle, toimintaa on kehitettävä huomattavasti ja kunnan subventioita lisättävä roimasti. En tuomitse siis pelkästään Jyväskylän Liikenteen toimia palveluiden tuottajana, vaan myös poliittista tahtoa kunnan päättäjien taholta kaivataan nykyistä enemmän. Kun Jyväskylän talous saadaan lähi vuosina tasapainotettua, julkinen liikenne ansaitsee kaupungin johdon huomion ja sitä tulee kehittää aiempaa pitkäjänteisemmin. Tämä kaikki maksaa, mutta tuo työ on kallistuvan sekä ekologisesti kestämättömän yksityisautoilun vuoksi sen arvoista, ja maksaa varmasti itsensä takaisin.

Herätetään torkkuva Jyväskylä uuteen päivään!

Kuten moni jo tietääkin, olen ehdolla kunnallisvaaleissa 2012 ja tavoitteeni on herättää torkkuva Jyväskylä uuteen päivään. Tässä seuraavaksi kerron hieman itsestäni ja siitä mitä ajan näissä vaaleissa. Ensiksikin vähän siitä, mihin lähtökohtiin näkemykseni yhteiskunnasta pohjautuu ja mitkä ovat arvoni sekä tavoitteeni? 

Mille asioille ja arvoille näkemykseni pohjautuvat?

Kaikkein tärkeimpänä arvona pidän vastuuta itsestään, lähimmäisestä sekä ympäröivästä maailmasta. Mielestäni vapaus luo vastuuta ihmisissä, mutta vaatii rinnalleen myös opastusta sekä oikeanlaista valtion ohjailua, jottemme tuhoaisi tulevaisuuden elinympäristöä. Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus onnelliseen ja turvalliseen elämään, sekä riittävään toimeentuloon. Tulevaisuus näyttäytyy erityisesti usealle nuorelle uhkaavana ja epävarmana, mutta sen tulisi päin vastoin olla suuri mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään ja nauttimaan siitä, mitä ikinä elämällään haluaakin tehdä. Kunnassa voidaan vaikuttaa useisiin asioihin, jotka edesauttavat ja helpottavat tätä.

Mielestäni Jyväskylä on hengeltään ainutlaatuinen ja mukava kaupunki, mutta viime vuosien aikana ei ole tehty riittävästi sen eteen, että tämä olisi vielä parempi paikka elää. Vaikka opiskelijoiden ja nuorten asema onkin lähellä sydäntäni, niin tavoitteena on koko kaupungin, niin lapsen, työssä käyvän kuin eläkeläisenkin hyvinvointi. Kaupunkia vaivaavien ongelmien ratkominen on aloitettava välittömästi. Vaikka kaupungin talous onkin parhaillaan heikossa tilassa, lyhytnäköiset ratkaisut siirtävät ongelmia vain seuraavaan vuoteen.

Olen ajamassa kunnallisvaaleissa seuraavia kolmea asiaa, jotka koen erityisen tärkeiksi nyt ja lähitulevaisuudessa:

1. Herätetään torkkuva joukkoliikenne!

Miksei bussit kulje haluamaani väliä, haluamallani ajankohdalla, sekä edullisin hinnoin? Tätä minäkin kysyn yhtä hämmästyneenä kuin tekin, sillä kyse ei todellakaan ole kuntatalouden kannalta mahdottomasta asiasta, mikäli vain todellista halua joukkoliikenteen kehittämiseen löytyisi riittävästi. Jyväskylä on hajanainen kaupunki, jonka vuoksi toimivan joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy ongelmia. Siitä huolimatta tuota väitettä on käytetty liian usein tekosyynä sille, ettei tänne sellaista voisi järjestää.

Heikosti järjestetystä joukkoliikenteestä kärsivät erityisesti nuoret ja vähävaraiset, joilla ei ole edes mahdollisuutta oman henkilöauton käyttöön. Myöskään yksityisautoiluun ei tulisi ihmisiä edes kannustaa sen aiheuttamien päästöjen vuoksi, mutta valitettavasti useille tämä on ainoa mahdollisuus taittaa esimerkiksi työmatkansa. Joukkoliikenteestä on tehtävä vaivaton ja edullinen vaihtoehto yksityisautoilulle ja tähän tarkoitettujen kunnan maksamien tukien määrää on lisättävä merkittävästi lähitulevaisuudessa. Lippujen opiskelija-alennusta on korotettava 50 prosenttiin ja 5-10 matkan alehintaiset liput on tuotava markkinoille kertalippujen sekä matkakorttien oheen. Kyseisten lippujen hankkiminen on tehtävä vaivattomaksi tekemällä näiden ostaminen mahdolliseksi esimerkiksi busseista, lähikioskista tai muista ihmisiä lähellä olevista toimipisteistä. Näin vaikutetaan siihen, että myös satunnaiset matkaajat kiinnostuvat joukkoliikenteestä.

2. Herätetään torkkuva nuorisotyöllisyys!

Elämme parhaillaan vaikeita aikoja. Jyväskylän työttömyys on muihin isoihin kaupunkeihin verrattuna suurta ja erityisen hälyttäviä ovat nuorten työttömyyslukemat. Jyväskylä ei nykyisellään yksinkertaisesti pysty tarjoamaan nuorille koulunsa päättäneille tai korkeakoulusta valmistuneille riittävästi työ- ja harjoittelupaikkoja, jotta he voisivat jäädä tänne ja antaa osaamisensa kaupungin ja täällä toimivien yritysten käyttöön näin hyödyttäen alueen taloutta. Moni nuori joutuukin valmistuttuaan muuttamaan työn perässä muualle sillä täältä he eivät useinkaan töitä löydä. 

Nuorisotyöttömyyden torjuntaan paras lääke on kunnan, yritysten ja täällä toimivien oppilaitosten saumaton yhteistyö. Elinkeinoelämää suunniteltaessa kaupungin päättäjien tulisi ensisijaisesti houkutella kaupunkiin sellaisia yrityksiä sekä toimijoita, joiden tarpeisiin täällä on jo entuudestaan koulutusta sekä tutkimusta. Vasta valmistunut maisteri tai sähköinsinööri ei ole koulutettu työskentelemään kaupan kassalla, vaan kaupungin on pyrittävä parhaan kykynsä mukaan löytämään Jyväskylässä oppinsa saanneille myös koulutusta vastaavaa työtä täältä.

3. Herätetään torkkuvat mielenterveyspalvelut!

Kiireinen ja stressaava elämäntyyli, henkilökohtaiset paineet elämässä sekä yleinen epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat ihmismieltä. Yhä suurempi osa niin työikäisistä, kuin enenevässä määrin myös nuorista, joutuu tämän kuormituksen vuoksi jättämään työuransa kesken ennen aikojaan. Jo siinä vaiheessa kun uupumus ja stressi alkavat uhata, jokaiselle tulisi taata mahdollisuus päästä juttelemaan ongelmistaan välittömästi. Se on tärkeää paitsi työn tai opiskelun sujumisen, mutta myös henkilön itsensä takia, sillä jokainen ihminen ansaitsee onnellisen elämän.

Sen sijaan, että hoitoon pääsystä tehdään vaikeata karsimalla henkilökuntaa ja lisäämällä palvelujonoja, hoitoon hakeutumiseen tulisi entistä enemmän kannustaa. Nykyisellään mielenterveyspalveluiden jonot ovat aivan liian pitkiä ja moni potentiaalinen apua tarvitseva ei edes hakeudu hoitoon tietoisena jonotusajoista. Tiukankaan taloustilanteen aikana resursseja ei tulisi karsia vaan päin vastoin lisätä, sillä silloin myös ihmisten huoli tulevaisuudesta on suurin. Resursseja on vasta silloin riittävästi kun jokaisen apua tarvitsevan välitön hoitoon pääsy on mahdollinen.

Tehdään tarvittava työ kaupungin eteen nyt niin tulevaisuudessa jää aikaa myös torkkumiseen. Sinun tukesi on minulle tärkeä, jotta voin olla tekemässä tästä kaupungista entistä parempaa paikkaa elää nyt ja tulevaisuudessa!